Vasta vastikään kävin Safwahin kasvattajatädin kanssa keskustelua siitä, miten ratajuoksukisoja on nykyään niin paljon harvemmin, että voi mennä hetken aikaa saada vaadittavat hyväksytyt kolme lisenssitulosta ratakilpailuista. Aikaisemmin salukeja omistaneena haikailin saman ongelman olleen aikaisemminkin ratakisojen suhteen, mutta päätin silti lähteä yrittämään Sawfahin kanssa, ratalinjaista salukia kun olin käytännössä lähtenyt hakemaankin. Viimeisimmästä ratasalukistani on aikaa, joten etenkin ensimmäinen koejuoksu oli kovan jännityksen paikka.
Safwahilla on nyt kolme koejuoksua takana ja hihnan päässä erittäin jännittynyt, mutta tyytyväinen omistaja. Kolme hyväksyttyä koejuoksua. Juuri tällaista salukia toivoin - jätkän kaikki ajat ovat kohtuu nopeita, koejuoksujen ihanneajan alittavia. Se on syntynyt juoksemaan.

Vääränrotuisilla on muutenkin mennyt yllättävän hyvin. Sekä saksanpaimen Thena että bordercollie Judy ovat saaneet onnistumisia juoksuratojen sijaan agilityradoilla. Ihan nollavoittoihin asti ei olla viimeisillä maxi3-radoilla ylletty, mutta niitä ei olla kaivattukaan. Judy on omasta mielestäni tehnyt parempiakin suorituksia agilityssä kuin mitä viimeisimmissä kisoissamme, kun taas Thenan suorituksista en ole niin varma - se on tehnyt käsissäni tasaisen varmoja suorituksia, mutta tuntuu että se pystyisi parempaankin erityisesti nopeuden suhteen. Judy on taas todella helppo ohjattava, samoin kuin nopea, mutta sen ongelmat koostuvat ylikuumenemisesta sekä kontakteista, jotka ollaan yritetty pitää juoksukontakteina. A-esteeltä tullaan silti alas aika usein roiskien.
Tytöt pääsevät kuitenkin ansaitulle eläkkeelle agilitykisoista ja siirrymme jatkamaan niiden kanssa agilityä pelkästään treeniolosuhteissa virikkeistämisen ilosta. Thena ja Judy saavuttivat vastikään molemmat vAVA-tittelin ja toimivat vahvasti kirittäjinä muillekin samaa titteliä tavoitteleville koirilleni. :)

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin