En aivan odottanut tällaista suoritusta laumaan vasta liittyneeltä koiralta, mutta Becca on aloittanut agilityuransa niin hurjasti että oksat pois. :D
Sen ensimmäiset ykkösluokan startit lähes poikkeuksetta johtivat siihen, että kisoista poistuttiin vKUMA kädessä. Tyttö keräsi ehteliäästi vain parissa päivässä jopa neljä ykkösluokan vKUMAa, vaikka vain kolme tarvitaankin luokkasiirtoon kakkosiin. Tätä menoa ei mene kauaakaan, kunnes valiokellot lyövät. Vaikka todennäköisesti ennen siirtymistä kolmosluokkaan pidetään pieni kisatauko ja hiotaan ohjauskuvioita entistäkin nopeammiksi - Becca on tarkka suorittaja, mutta sillä saisi olla aavistuksen lisää vauhtia kolmosluokan karkeloihin bortsuja vastaan.

Myös Kalgas avasi kilpailu-uransa. Agilityssä se on turhan huolimaton ja roiskii rimoja alas, mutta ensimmäinen tulos haettiin tokosta. Myös Thena haki alokasluokasta puuttuvan ykköstuloksensa ja siirtyi kakkosiin, nopeammin kuin kuvittelin sen hakevan. Tyttöhän toimii jopa käytännössä vieraissa käsissä, vaikka Weeza sen onkin tähän mennessä kouluttanut. Tästä on hyvä jatkaa. :)

Bueno pääsi pitkästä aikaa starttaamaan poliisikoira-kokeessa, niitä on niin harvoin. Ehkäpä kisatauko olikin tehnyt pojalle hyvää, sillä näin hyvin se ei ole tähän mennessä edes treeneissä toiminut ja haali nyt itselleen ansaitun luokkavoiton loistavan suorituksen päätteeksi. Samalla saatiin luokkanousu avoimeen.
Valitettavasti Smith ei päässyt starttaamaan samoissa kisoissa, sillä se oli ainoa avoimeen luokkaan ilmoitettu koira, joten eivät halunneet luokkaa järjestää laisinkaan. Tulevaisuudessa ainakin Bueno on Smithin kilpakumppanina, joten toivottavasti saisimme avoimenkin luokan taas pian kasaan. Smithin kilpailemattomuus ei jäänyt häiritsemään yhtään Buenon mainion suorituksen jälkeen.

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Meillä on ollut yleisesti todella huonoja suorituksia mejäkokeissa viime aikoina. Edes parin maan mejävalio Dusty ei ole saanut kummoisempia onnistumisia nyt viimeisen parin kuukauden aikaan, mikä on vähän laskenut mieltä lajin suhteen. Yllättävästi Besonder'sin järjestämissä kisoissa ihan täällä kotimaassa Suomessa kolmesta ilmoittamastani koirasta kaksi räjäyttivät alokasluokassa sellaiset suoritukset, etten ollut silmiäni uskoa - missä vaiheessa ne ovat näin hyvin oppineet jäljestämään?

Luulin kisan alkavan aivan samalla tapaa kuin muutkin kisat tähän mennessä. Porukan nuorin jäljestäjä Unia ei taaskaan saanut onnistumista ja sen kilpailusuoritus hylättiin. Tarvitsemme tytön kanssa selkeästi vielä huomattavan paljon treeniä etenkin jäljellä pysymisen kanssa. Alkuunhan meillä oli ongelmia jopa noutokokeissa Unian kanssa, mutta niistä vaikeuksista ollaan toistaiseksi päästy - kumpa sama tapahtuisi mejän suhteen.

Unian jälkeen tuulet muuttuivat täysin. Vanhempi tollerinarttuni Fazia teki aivan mielettömän suorituksen jäljellä, jonka jälkeen hypin jo ilosta, ettei tällä kertaa kilpailureissumme ollut turha. En kuitenkaan osannut aavistaa, että myös Mörrillä oli erittäin hyvä päivä; se teki pistettä vajaa täyden suorituksen! Aivan mahtava koira!

Tytöt ottivat tästä mejäkokeesta tuplavoiton ja molemmat nousevat alokkaasta viimein avoimeen Suomen kisoissa. Tyytyväisempi ei voisi olla!

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Tajusin hiljattain selittäessäni mahdollisista tulevista yhdistelmistä pennunkyselijälle, että pitkässä tähtäimessä tarvitsen lisää jalostusmateriaalia. Jätin alustavan kiinnostukseni erään toisen nahkoja kasvattavan kennelin pentueiden varalle kyseisen kennelin vieraskirjaan ja toivon sieltä saavani jossain vaiheessa mahdollisen tulevan jalostusyksilön laumaamme, mutta muutakin oli keksittävä. Vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että nykyisellä jalostusmateriaalilla pystyn hyvin teettämään kutakuinkin seitsemän pentuetta nahkacollieita - mutta mitäs sitten? Yritän toimia pitkällä tähtäimellä.

Siispä otin yhteyttä Alegreen, josta minulle löytyi kaksi junioria sopivasti eri suvuista. Näin Shaghasin koiramäärä lisääntyi kahdella, saanen esitellä uudet tulokkaat:



Psycho's Grala Love eli "Becca", vuotias hyvätapainen soopelinarttu. Odotan innolla sen panostusta sekä harrastuskentillä että jalostuksessa.



Frosten Dreamcatcher, tutummin "Kalgas", myös vuotias koiranalku. Ulkoisesti ehkä ei kaikista ruusuisin yksilö, etuosa on puutteelinen ja ainakin tässä vaiheessa vielä kovin sirppana muutenkin, mutta olen kiinnostunut sen kyvyistä harrastuskentällä. Näyttelyt taitavat jäädä meiltä vähiin, mutta katsotaan mitä saamme aikaan.

Ja jottei uusien koirien virtaus loppuisi täydellisesti tähän, jostain kummasta eksyin ottamaan meille lisää yhden vääränrotuisenkin melkolailla samoihin aikoihin kuin uudet nahkatuonnit kotiutuivat kenneliin. Yksi tämänrotuinenhan minulla on ollut jo aikaisemmin ja pentueenkin olen saatellut maailmaan, joten tavallaan rotu on minulle tuttu - en vain aivan heti kuvitellut ottavani sellaista uudelleen, mutta toisin taisi sittenkin käydä.



Abracadabra's Amazing Athena eli "Thena" muutti meille kodinvaihtajana WeexThex-kennelistä. Entinen omistaja Weeza päätti luopua sakemanneistaan, joista tarjosin kodin yhdelle. Thena on erittäin hyvätapainen saksanpaimenkoiraksi ja se on sulautunutkin laumaamme yllättävän hyvin. Pientä eripuraa on tullut parin muun laumamme dominoivamman nartun kanssa, mutta Thena on pysynyt tasaisena eikä tappeluita ole saatu aikaiseksi. Aivan hurmaava kaveri.

Todennäköisesti en tule pennuttamaan Thenaa itse, mutta pyrin kisaamaan sen ainakin käyttölajeissa loppuun asti. Nythän se kisaa jo paimennuksen ja agilityn viimeisissä luokissa sekä sillä on satunnaisia tuloksia muistakin luokista. Jos joku on kiinnostunut Thenan pennuttamisesta myöhemmässä vaiheessa, minuun voi ottaa yhteyttä asian tiimoilta. Haluan kuitenkin olla itse se, joka sanoo koska narttu on valmis astutettavaksi (eli koska uskon sen olevan kisauransa päätöksessä).

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Heipodei. Meinasin, että omankin blogin voisi aloittaa. Sellaisen ei-niin-vakavamielisen, ehkä jaksaisin tänne joskus kirjoitellakin. :D
Idea ja innostus Shaghasin omaan blogiin lähti de Veranon ja Ternen virtuaalikennelblogien kautta. Aika saamatonhan mä itse olen kaikenlaisen tällaisen kirjoittelussa, mutta katsotaan mitä tästä tulee. Blogin ulkoasukaan ei ole kovin päätähuimaava, mutten nyt toistaiseksi jaksanut hirveästi panostaa - ehkä paremmin sitten tulevaisuudessa jos tuntuu siltä että tämä kirjoitteleminen nappaa enemmänkin.

Pienenä esittelynä, Shaghas on virtuaalisesti lyhytkarvaisia collieita kasvattava kennel. Toiminnassa ollaan oltu enemmän ja vähemmän aktiivisesti useamman vuoden ajan. Kovin paljoa jalostuksellisista tavoitteistani en ala näissä alkulöpinöissä selittämään kun niistä todennäköisesti pauhaan samalla kun selitän suunnittelemistani yhdistelmistä myöhemmin.
Toki kennelissä on saman verran "vääränrotuisiakin" koiria, joskin niiden jalostuksen yritän pitää Shaghasin ulkopuolella; pyrin ottamaan muut kuin nahkacolliet sijoituskoiriksi muilta kasvattajilta tai tarjoamaan niitä jalostukseen toisaalle. Tulevaisuutta ajatellen kuitenkin näyttäisi siltä että Shaghasiin on tulossa ainakin kaksi muun rotuista pentuetta kuin nahkacollie. Niistä lisää ajallaan.

Itse sen sijaan kannan nimimerkkiä Sigitius. Oikealta nimeltäni olen Suvi, mutta sitä nimeä liiemmin käytän muutenkaan; livenäkin Sigistä väännetty Sikke on kohtuu yleinen kutsumanimi. Olen jo 20-vuotias ja asun omillani. Virtuaalieläinten lisäksi oikeaan eläintarhaani kuuluvat 2 koiraa, kissa ja 12 jyrsijää. Vaan silti en ole vieläkään "päässyt eroon" näistä virtuaalisista olennoista..
Virtuaalimaailmassa Shaghasin lisäksi toimin VAL:n ylläpitäjänä ja vFCI:n koirarekisterin rekisteröijänä sekä jäsenliittolistan päivittelijänä.

Notta semmosta. Myöhemmin lisää, kunhan nyt ensin näkee miltä tämä ensimmäinenkin postaus tulee näyttämän. :)

Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin